Tieto- ja
viestintätekniikan käyttöönotto suomalaiskouluissa – haasteita ja
mahdollisuuksia
-Tietotekniikan käyttömahdollisuudet suomalaiskouluissa ovat
lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Suomalaiskouluissa tilanne
tietoteknisten laitteiden osalta on kohtalaisen hyvä: kaikissa kouluissa oli
käytettävissä tietokoneita sekä verkkoyhteyksiä
-Koulut eivät ole pystyneet riittävästi hyödyntämään
lapsille ja nuorille luontaisia tietotekniikan ympäristöjä.
-Opettajilta puuttuu myös konkreettisia malleja siitä, miten
he voivat hyödyntää teknologiaa työssään. Tähän tarvitaan koulutusta ja
pedagogista tukea.
-Haasteena on opetuksen uudistaminen, jotta se vastaisi teknologian
täyteisessä yhteiskunnassa kasvaneiden oppilaiden tarpeita.
-Artikkelin tarkoituksena on tarkastella tietotekniikan
käyttöönottoa sekä siihen liittyvää tukea ja koulutusta suomalaiskouluissa.
Lisäksi artikkelissa tarkastellaan nuorten vapaa-ajallaan käyttämiä laitteita
ja ohjelmistoja sekä näiden käyttömahdollisuuksia kouluopetuksessa.
Tulokset:
-Tulosten mukaan selvästi yleisin laite nuorten keskuudessa
oli kännykkä. Seuraavaksi suosituinta oli tietokoneiden, kannettavien
tietokoneiden ja musiikkisoittimien käyttö.
-Erilaisista ohjelmistoista suosituimpia olivat Youtube,
tiedon etsiminen internetin hakukoneilla, Facebook, erilaiset pikaviestimet ja
sähköposti.
-Opettajien mukaan tiedonhaku internetistä on nuorille usein
kirjaa luontevampi tapa etsiä uutta tietoa. à
tarvitaan kuitenkin lähdekriittisyyttä ja oikeanlaisia hakukoneita.
-Nuoret kokevat opetuksessa eniten tarvetta tietokoneille ja
erilaisille yhteisöpalveluille ja nettisivuille.
-Suurin osa nuorista piti itseään tavallisena tietotekniikan
käyttäjänä eli samanlaisena kuin suurin osa oman koulun muista oppilaista.
-Tapaustutkimuskoulujen opettajat kertoivat käyttävänsä
tietotekniikkaa lähes kaikissa oppiaineissa. Moni opettaja käytti työssään
nuorille tuttuja tietoteknisiä sovelluksia, kuten Youtubea.
-Opettajien yleisimmät tavat hankkia tietoteknisiä taitoja olivat
itseopiskelu sekä työtovereiden havainnoiminen tai heidän kanssaan keskustelu.
Seuraavaksi yleisimmäksi tavaksi tietojen ja taitojen hankkimisessa nousi
koulun tietotekniikkavastaavien tai teknisten avustajien rooli sekä epäviralliset
yhteydet. Alle puolet opettajista hankki tietoa lukemalla ammattilehtiä. Myös
erilaiset kurssit olivat merkittävässä asemassa opettajien
tiedonsaantikanavina. à
Näissä kuitenkin alueellisia eroja
-Suurin osa opettajista oli osallistunut tietotekniikkaan
liittyvään koulutukseen ja ilmaisi kiinnostuksensa osallistua koulutuksiin myös
jatkossa.
-Opettajille oli erilaisia kurssimuotoista koulutusta
tarjolla: yleisin tarjottu kurssi oli johdantokurssi internetin ja yleisten
sovellusten käyttöön. Noin puolessa
kouluista oli tarjolla syventäviä kursseja internetin ja erilaisten sovellusten
käytöstä sekä kurssi multimedian,
esimerkiksi digitaalisen video- ja/ tai audiovälineistön, käytöstä. Lisäksi
lähes puolessa kouluista tarjottiin teknistä kurssia tietokonejärjestelmien
hyödyntämiseen. Kaikkein vähiten opettajille oli tarjolla tietotekniikan
pedagogiseen käyttöön liittyvää koulutusta.
- Tietotekniikan käytön tukemisen, niin teknisen kuin
pedagogisen, on todettu olevan
olennainen tekijä innovatiivisten käytänteiden toteuttamiselle. Kaikilla tuen
alueilla opettajien tuesta vastasi tyypillisimmin toinen opettaja, joka
useimmiten oli myös koulun tietotekniikan käytöstä vastaava opettaja.
Esimerkiksi opettajien käyttäjätuesta vastasi useimmiten toinen opettaja tai kunnan
tai koulutoimen atk-tuki.
-Tapaustutkimuksessa havainnoitiin teknologian käyttöönottoa
kolmessa eri koulussa. Jokaisessa luokassa kuului tietotekniseen varustukseen
vähintään opettajan tietokone ja projektori tietokoneen näytön tai
dokumenttikameran kuvan heijastamiseksi valkokankaalle.
-Keskeinen havainto tapaustutkimuksessa oli, että onnistunut
tietotekniikan käyttö lisäsi oppilaiden aktiivisuutta. Tietotekniikkaa
aktiivisimmin hyödyntävät opettajat kokivat, että opettajan rooli tunneilla oli
muuttunut enemmän ohjaajan kaltaiseksi ja oppilaat toimivat itsenäisesti.
-Myös esteitä tietotekniikan käytölle löytyi: Osa
opettajista koki, että tietotekniikan tuominen opetukseen vie enemmän aikaa
kuin tietotekniikkaan hyödyntämättömän opetuksen suunnittelu. Lisäksi opettajat
kokivat, että heillä ei ole valmiuksia eikä aikaa uuden teknologian haltuun
ottamiseen. Laitteiden toimimattomuus ja hitaat yhteydet koettiin suureksi
haasteeksi.
-Erilaisten järjestelmien liiallinen määrä sai myös kritiikkiä. Myös oppilaiden töiden tallentaminen sähköisiin
järjestelmiin oli osalle opettajista tuottanut hankaluuksia.
-Opettajat arvioivat digitaalisen oppimateriaalin
merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Nykyiseen tarjontaan kaivattiin kuitenkin
vielä monipuolisuutta
-Oppilaiden suhtautuminen digitaalisiin materiaaleihin oli
myönteinen. Oppilaat käyttivät digitaalisia materiaaleja ja oppimisympäristöjä
itsenäisesti. Oppilaiden tietokoneiden ja eri materiaalien käyttö oli sujuvaa.
-Opettajat kokivat, että internetistä sopivien materiaalien
etsimiseen kului paljon aikaa ja materiaalit piti tarkistaa etukäteen
epäsopivien materiaalien varalta.
-Tunneilla esiintyi myös aiheeseen kuulumattomien sivujen
selailua (facebook, pelit).
-Opettajien oma asenne vaikuttaa suuresti tietotekniikan hyödyntämiseen
luokassa.
Johtopäätökset:
à
Lapsille ja nuorille erilaisten teknologioiden käyttö on osa heidän arkea.
Koulut eivät kuitenkaan vielä hyödynnä laajasti näitä lapsille ja nuorille
luontaisia teknologioita.
à
Opettajat tarvitsevatkin monipuolista ja jatkuvaa ammatillista kehittymistä,
teknologia mukaan luettuna, tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi.
Lähde: https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2011/d102
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti