OPS2014 ja laaja-alainen osaaminen

Mites se tieto-ja viestintätekniikka näkyy uudessa opetussuunnitelmassa? No ainakin laaja-alaisen osaamisen kautta. Mikäs ihmeen laaja-alainen osaaminen? 

No minäpäs kerron:

Vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa painotetaan tiedonalakohtaisen osaamisen lisäksi erityisesti laaja-alaista osaamista. Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan eri tiedon- ja taidonalojen ylittävää ja yhdistävää osaamista sekä kykyä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Oppilas muodostaa tiedoistaan ja taidoistaan kokonaisuuksia, joihin vaikuttavat myös arvot, asenteet ja tahto toimia. Laaja-alaisella osaamisella pyritään vastaamaan ympäröivän maailman muutokseen; sen tavoitteena on tukea ihmisenä kasvamista sekä vahvistaa demokraattista yhteiskunnan jäsenyyttä ja kestävää elämäntapaa. 

Laaja-alainen osaaminen on perusopetuksen tavoitteena kasvatuksen ja opetuksen valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi. Perusopetuksen perustana ovat koulun arvot ja oppimiskäsitys sekä koulun toimintakulttuuri. Oppiaineet ja niiden muodostamat monialaiset oppimiskokonaisuudet ilmentävät koulun arvoja ja oppimiskäsitystä sekä konkretisoivat toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavia periaatteita. Tämä puolestaan tukee erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.

Laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia on yhteensä seitsemän; ajattelu- ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.  Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet on määritelty sekä yleisesti että yksityiskohtaisemmin vuosiluokkakokonaisuuksittain. Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt ovat puolestaan yhteydessä laaja-alaiseen osaamiseen. Laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet ovat monilta osin sidoksissa toisiinsa. Ne eivät ole siis toisiaan poissulkevia vaan jokaisessa osaamiskokonaisuudessa on viitteitä myös toisista kokonaisuuksista.

Oikeastaan voidaan siis tiivistetysti todeta, että oikeastaan kaikki koulun toiminta ja opetus tähtää jollain tavoin laaja-alaiseen osaamiseen, ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on yksi laaja-alaisista osaamiskokonaisuuksista...eli yksi plus yksi...TVT on aika ISO JUTTU.

Lähteet: http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Opetusteksnologia koulun arjessa II: Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa (neljäs artikkeli)

Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto suomalaiskouluissa – haasteita ja mahdollisuuksia

-Tietotekniikan käyttömahdollisuudet suomalaiskouluissa ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Suomalaiskouluissa tilanne tietoteknisten laitteiden osalta on kohtalaisen hyvä: kaikissa kouluissa oli käytettävissä tietokoneita sekä verkkoyhteyksiä

-Koulut eivät ole pystyneet riittävästi hyödyntämään lapsille ja nuorille luontaisia tietotekniikan ympäristöjä.

-Opettajilta puuttuu myös konkreettisia malleja siitä, miten he voivat hyödyntää teknologiaa työssään. Tähän tarvitaan koulutusta ja pedagogista tukea.

-Haasteena on opetuksen uudistaminen, jotta se vastaisi teknologian täyteisessä yhteiskunnassa kasvaneiden oppilaiden tarpeita.

-Artikkelin tarkoituksena on tarkastella tietotekniikan käyttöönottoa sekä siihen liittyvää tukea ja koulutusta suomalaiskouluissa. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan nuorten vapaa-ajallaan käyttämiä laitteita ja ohjelmistoja sekä näiden käyttömahdollisuuksia kouluopetuksessa.

Tulokset:

-Tulosten mukaan selvästi yleisin laite nuorten keskuudessa oli kännykkä. Seuraavaksi suosituinta oli tietokoneiden, kannettavien tietokoneiden ja musiikkisoittimien käyttö.

-Erilaisista ohjelmistoista suosituimpia olivat Youtube, tiedon etsiminen internetin hakukoneilla, Facebook, erilaiset pikaviestimet ja sähköposti.

-Opettajien mukaan tiedonhaku internetistä on nuorille usein kirjaa luontevampi tapa etsiä uutta tietoa. à tarvitaan kuitenkin lähdekriittisyyttä ja oikeanlaisia hakukoneita.

-Nuoret kokevat opetuksessa eniten tarvetta tietokoneille ja erilaisille yhteisöpalveluille ja nettisivuille.

-Suurin osa nuorista piti itseään tavallisena tietotekniikan käyttäjänä eli samanlaisena kuin suurin osa oman koulun muista oppilaista.

-Tapaustutkimuskoulujen opettajat kertoivat käyttävänsä tietotekniikkaa lähes kaikissa oppiaineissa. Moni opettaja käytti työssään nuorille tuttuja tietoteknisiä sovelluksia, kuten Youtubea.

-Opettajien yleisimmät tavat hankkia tietoteknisiä taitoja olivat itseopiskelu sekä työtovereiden havainnoiminen tai heidän kanssaan keskustelu. Seuraavaksi yleisimmäksi tavaksi tietojen ja taitojen hankkimisessa nousi koulun tietotekniikkavastaavien tai teknisten avustajien rooli sekä epäviralliset yhteydet. Alle puolet opettajista hankki tietoa lukemalla ammattilehtiä. Myös erilaiset kurssit olivat merkittävässä asemassa opettajien tiedonsaantikanavina. à Näissä kuitenkin alueellisia eroja

-Suurin osa opettajista oli osallistunut tietotekniikkaan liittyvään koulutukseen ja ilmaisi kiinnostuksensa osallistua koulutuksiin myös jatkossa.

-Opettajille oli erilaisia kurssimuotoista koulutusta tarjolla: yleisin tarjottu kurssi oli johdantokurssi internetin ja yleisten sovellusten käyttöön.  Noin puolessa kouluista oli tarjolla syventäviä kursseja internetin ja erilaisten sovellusten käytöstä  sekä kurssi multimedian, esimerkiksi digitaalisen video- ja/ tai audiovälineistön, käytöstä. Lisäksi lähes puolessa kouluista tarjottiin teknistä kurssia tietokonejärjestelmien hyödyntämiseen. Kaikkein vähiten opettajille oli tarjolla tietotekniikan pedagogiseen käyttöön liittyvää koulutusta.

- Tietotekniikan käytön tukemisen, niin teknisen kuin pedagogisen,  on todettu olevan olennainen tekijä innovatiivisten käytänteiden toteuttamiselle. Kaikilla tuen alueilla opettajien tuesta vastasi tyypillisimmin toinen opettaja, joka useimmiten oli myös koulun tietotekniikan käytöstä vastaava opettaja. Esimerkiksi opettajien käyttäjätuesta vastasi useimmiten toinen opettaja tai kunnan tai koulutoimen atk-tuki.

-Tapaustutkimuksessa havainnoitiin teknologian käyttöönottoa kolmessa eri koulussa. Jokaisessa luokassa kuului tietotekniseen varustukseen vähintään opettajan tietokone ja projektori tietokoneen näytön tai dokumenttikameran kuvan heijastamiseksi valkokankaalle.

-Keskeinen havainto tapaustutkimuksessa oli, että onnistunut tietotekniikan käyttö lisäsi oppilaiden aktiivisuutta. Tietotekniikkaa aktiivisimmin hyödyntävät opettajat kokivat, että opettajan rooli tunneilla oli muuttunut enemmän ohjaajan kaltaiseksi ja oppilaat toimivat itsenäisesti.

-Myös esteitä tietotekniikan käytölle löytyi: Osa opettajista koki, että tietotekniikan tuominen opetukseen vie enemmän aikaa kuin tietotekniikkaan hyödyntämättömän opetuksen suunnittelu. Lisäksi opettajat kokivat, että heillä ei ole valmiuksia eikä aikaa uuden teknologian haltuun ottamiseen. Laitteiden toimimattomuus ja hitaat yhteydet koettiin suureksi haasteeksi.

-Erilaisten järjestelmien liiallinen määrä sai myös kritiikkiä. Myös oppilaiden töiden tallentaminen sähköisiin järjestelmiin oli osalle opettajista tuottanut hankaluuksia.

-Opettajat arvioivat digitaalisen oppimateriaalin merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Nykyiseen tarjontaan kaivattiin kuitenkin vielä monipuolisuutta

-Oppilaiden suhtautuminen digitaalisiin materiaaleihin oli myönteinen. Oppilaat käyttivät digitaalisia materiaaleja ja oppimisympäristöjä itsenäisesti. Oppilaiden tietokoneiden ja eri materiaalien käyttö oli sujuvaa.

-Opettajat kokivat, että internetistä sopivien materiaalien etsimiseen kului paljon aikaa ja materiaalit piti tarkistaa etukäteen epäsopivien materiaalien varalta.

-Tunneilla esiintyi myös aiheeseen kuulumattomien sivujen selailua (facebook, pelit).

-Opettajien oma asenne vaikuttaa suuresti tietotekniikan hyödyntämiseen luokassa.

Johtopäätökset:

à Lapsille ja nuorille erilaisten teknologioiden käyttö on osa heidän arkea. Koulut eivät kuitenkaan vielä hyödynnä laajasti näitä lapsille ja nuorille luontaisia teknologioita.

à Opettajat tarvitsevatkin monipuolista ja jatkuvaa ammatillista kehittymistä, teknologia mukaan luettuna, tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi.

Lähde: https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2011/d102

Opetusteksnologia koulun arjessa II: Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa (kolmas artikkeli)

Koulu, digitaalinen teknologia ja toimivat käytännöt

-Suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan kouluilla ja opettajilla on yhä suuria ongelmia uuden teknologian käyttöönotossa ja soveltamisessa, vaikka teknologian soveltamista on tuettu ja tavoiteltu jo parin vuosikymmenen ajan.

-Teknologian käyttö koulussa on harvoin liitetty yleiseen koulun kehittämisen traditioon.

-Tämän vuosituhannen alussa julkaistiin ensimmäiset tutkimukset siitä, miten tietotekniikka vaikuttaa kouluun yhteisönä, ei vain yksittäisen opettajan toimintaan tai tiettyihin pedagogisiin menetelmiin.

-Artikkelin malli innovatiivisesta, kehittyvästä koulusta tarkentaa ja erittelee niitä koulun toiminta- ja työskentelykulttuurin elementtejä, jotka ovat keskeisiä erityisesti teknologian käytön ja innovaatioiden leviämisen näkökulmasta.

-Aikaisemman tutkimustiedon perusteella keskeiset ilmiöt koulun kehittymistä tarkasteltaessa ovat seuraavat:

1) Koulun tavoitetaso: Tarkoittaa koulun visiota yleensä ja teknologian käytön visiota, visioiden yhtenäisyyttä sekä pyrkimyksiä toiminnan kehittämiseen.

2) Johtajuus: Koostuu johtajuuteen liittyvistä uudenlaisista ilmiöistä kuten jaetun johtajuuden käytännöistä, rehtorin roolista innostajana ja kannustajana sekä verkostoitumisesta.

3) Koulun tietotyökäytännöt: Tarkoittaa arkityössä näkyviä yhteisiä ja systemaattisia tietotyön toimintatapoja teknologian tukemana sekä tietotyötä edistävät kehityshankkeita, oppilaiden osallistamista ja koulun verkostoitumista.

4) Digitaalisen teknologian rooli: Tarkoittaa käytössä olevan teknologian tarkoituksenmukaisuutta, käytössä olevaa teknologiaa, oppilaiden ja opettajien osaamista, opettajille saatavilla olevaa teknistä ja pedagogista tukea sekä teknisten resurssien saatavuutta ja riittävyyttä.

5) Opettajayhteisön työskentelytavat: Tarkoittaa opettajien pedagogisen yhteistyön ja asiantuntemuksen jakamisen käytäntöjä, kehittämiskäytäntöjä sekä opettajien verkostoitumista.

6) Pedagogiset käytännöt: Kuvaavat opettajien käsityksiä teknologian pedagogisesta käytöstä sekä teknologian käyttötavoista konkreettisissa opetustilanteissa.

- Digitaaliset taidot kehittyvät tehtävien yhteydessä, kun teknologiaa käytetään monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

-Artikkelin tutkimuksessa tarkastellaan teknologian käyttöä koulun yhteisen toimintakulttuurin näkökulmasta sekä selvitetään sellaisten koulujen keskeisiä piirteitä, jotka näyttävät olevan yhteydessä teknologian innovatiiviseen pedagogiseen hyödyntämiseen ja koulun kehittymiseen.

-Artikkelin tutkimus on useasta yksittäisestä tapaustutkimuksesta koostuva kokonaisuus, jossa on tutkittu kuutta eri kouluja ja kerätty monenlaista aineistoa (haastatteluja, kyselyjä, havainnointia ja videointia sekä autenttisia dokumentteja).

-Tulokset  kuvattiin innovatiivisen, kehittyvän koulun mallin mukaan:

1)Koulun tavoitetaso: Yleisesti tutkituilla kouluilla ei ollut korostuneita erityispainotuksia, paitsi yhdellä koululla oli painotuksena teknologiakasvatus. Koulujen tietotekniikan visio sisälsi monenlaisia teknologian painotuksia: lisää laitteita, uusinta teknologiaa kuten langattomia ja mobiililaitteita, laitteiden joustavan käytön ja saatavuuden lisääminen, opettajien osaamisen lisäämistä, teknologian opetuskäytön lisääminen ja yhteisöllisen verkko-oppimisen lisääminen. Visioiden yhtenäisyys vaihteli koulujen mukaan: jossain määrin samanlainen visio, visio vielä vaiheessa ja ei vakiintunutta visiota.

2) Koulun tietokäytännöt: Uusi ilmiö, joista ei vielä löytynyt kovin paljon hyviä esimerkkejä tutkimuskouluista. Opettajien osalta kolmessa koulussa keskinäinen tiedottaminen, tiedonjakaminen ja yhteisten asioiden hoitaminen oli suurelta osin siirtynyt verkkoympäristöön. Useassa koulussa oli alakoulussa jokin pakollinen jakso kaikille oppilaille digitaalisen teknologian ja eri medioiden käytöstä. Yhdessä koulussa julkaistiin verkkolehteä. Joissakin kouluissa oli suunnitelmia tai käynnissä olevia kehittämisprojekteja joko opettajien tai oppilaiden käytäntöjen kehittämiseen. Oppilaiden osallistamisen uudenlaiset käytännöt olivat tutkimuskouluissa vielä harvinaisia.

3) Johtajuus: Kaikissa tutkimuskouluissa oli jonkinlainen tiimirakenne tukemassa rehtorin ja apulaisrehtorien työskentelyä. Tutkimuskoulujen rehtorien verkostoituminen noudatteli hyvin tavanomaista linjaa. Vain yksi rehtori mainitsi useita koulun ulkopuolisia yhteistyötahoja liittyen myös koko koulun verkostoitumiseen.  Useimmissa kouluissa haastatellut opettajat kuvailivat koulunsa rehtorin olevan innostava ja kannustava mahdollistaja.

4) Opettajayhteisön työskentelytavat: Kaikissa kouluissa oli paljon epämuodollista ja spontaania pedagogista yhteistyötä ja asiantuntemuksen jakamista opettajien kesken. Sen sijaan systemaattiset ja sovitut käytännöt olivat harvinaisempia. Pedagogista keskustelua käytiin tiimien tapaamisissa tai opettajankokouksissa, mutta vallitseva yhteistyömuoto oli vapaaehtoisuuteen, yksilöllisiin valintoihin ja ystävyyssuhteisiin perustuva yhteistyö. Monet opettajat kehittivät yhdessä opetustaan kouluttautumisen, erilaisten hankkeiden ja epävirallisen yhteistyön merkeissä.

5) Pedagogiset käytännöt: Seuratuista oppitunnista löytyi monenlaisia pedagogisia käytäntöjä opettajajohtoisesta ja oppikirjaan perustuvasta esittävästä opetuksesta oppilaiden omaan yhteisölliseen tiedontuottamiseen

6) Digitaalinen teknologia: Vastauksissa korostui laitteiden saatavuuden ja tietokoneluokkien järjestämisen eri vaihtoehtojen toimivuus. Tuen ja koulutuksen saaminen ei ollut erityinen ongelma, tosin kuntakohtaisesti resurssien määrässä on eroja. Pedagogista koulutusta, jossa keskityttäisiin teknologian opetuskäytön ratkaisuihin, ei juuri mainittu haastatteluissa.

à Koulujen välillä on suuria toiminta- ja kulttuurieroja yhä edelleen.

à Digitaalinen teknologia muuttaa vain hitaasti tietotyökulttuuria.

à Oppilaiden mahdollisuudet oppia digitaalisen median käyttöä osana opiskelua ja tiedonluomisen käytäntöjä eivät ole tasa-arvoiset.

à Digitaalisen teknologian käyttö kouluissa on hyvin vaihtelevaa. Myös uusinta digitaalista teknologiaa saatetaan käyttää lähinnä opettajajohtoiseen tiedon välittämiseen.

à Laite- ja välineresurssit olivat melko samanlaisia, mutta teknologian osaaminen, pedagoginen ja tekninen käytön tuki sekä opettajien koulutusmahdollisuudet vaihtelivat.

à Projektit ja kehittämishankkeet ovat hyvä kehittämiskeino,  mutta saattavat muuttua itsetarkoitukseksi.

à Oppilaat eivät pysy tehtävissä vaan hakeutuvat sosiaalisen median pariin helposti.

Lähde: https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2011/d102

Opetusteksnologia koulun arjessa II: Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa (toinen artikkeli)

Miten opettajat ja oppilaat käyttävät tieto- ja viestintäteknologiaa koulun arjessa?

-Tutkimusten mukaan tietotekniikan opetuskäytössä on kyse opiskelun tukemisesta siten, että se johtaisi ymmärtävään ja syvälliseen oppimiseen.

-Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa tukee:

• Tiedonrakentelua ja ajatteluprosessien tekemistä näkyväksi
• Oppimisen itsesäätelyn eri vaiheita, kuten tavoitteenasettelua, suunnittelua sekä oman edistymisen tarkastelua ja arviointia
• Monimutkaisten ilmiöiden ja asioiden ymmärtämistä
• Sosiaalista vuorovaikutusta ja arvioinnin mahdollisuuksia
• Arjen avointen oppimisympäristöjen ja kokemusten liittämistä koulun ulkopuolisen maailman monimutkaisiin ja merkityksellisiin ilmiöihin
• Verkostoitumista ja yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa

-Oppimisen ydin voidaan tiivistää neljään lähtökohtaan, joita voidaan käyttää tietotekniikan opetuskäytön arvioinnissa:

1) Oppiminen on aktiivista tiedon rakentelua ja ymmärtämistä: Ymmärtävä oppiminen tarkoittaa syvällistä asiaan tai ilmiöön liittyvien käsitteiden ymmärtämistä ja hallitsemista.

2) Oppiminen rakentuu aiemmille tiedoille ja taidoille: Oppimisprosessin aikana oppija suhteuttaa uuden tiedon omaan aikaisempaan tietoonsa ja aikaisempiin kokemuksiinsa. Tiedon määrällä ei ole merkitystä vaan sen laadulla ja sillä, miten tietoa osaa käyttää.

3) Oppiminen on tilannesidonnaista:  Oppiminen sisältää aina ympäristöön, välineisiin ja ihmisiin liittyvää tietoa.

4) Oppiminen on sosiaalista – yhteisö on yksilön oppimisen tukena: Tieto ei ole vain oppijan pään sisäistä kognitiivista tietoa vaan tieto rakentuu sosiaalisesti ihmisten ja tilanteiden välisessä vuorovaikutuksessa.

-Oppimiskäsitysten muuttuessa myös koulun oppimis- ja toimintakulttuuri muuttuu.

-Yhtenä koulujen tietotekniikan vakiinnuttamisen ongelmana on ollut, että kouluissa toteutetut hankkeet ovat olleet teknologialähtöisiä, jolloin pysyvät muutokset koulujen ja opettajien toimintatavoissa ovat olleet vähäisiä tai lyhytaikaisia.

-Artikkelin tutkimuksen tavoitteena on tuoda teoreettisia perusteluita ja tieteellisen tutkimuksen keinoin jäsenneltyä tietoa keskeisimmistä oppimisen mekanismeista ja tietotekniikan keinoista tukea oppimista.

- Tutkimukseen osallistui opettajia ja oppilaita ympäri Suomen. Opettajien ja oppilaiden vastaukset luokiteltiin kolmeen luokkaan, jotka olivat teknologia, oppimisen itsesäätely ja yhteisöllisyys. 

-Seuraavassa on esitelty tutkimustulokset näiden luokkien kohdalla:

1)Teknologia

Opettajien kohdalla tarkasteltiin sitä, miten monipuolisesti opettajat käyttävät tietotekniikkaa oppimisen tukena. Tulosten mukaan voidaan arvioida tietotekniikan monipuolisen opetuskäytön kehittymisen edenneen hyvin

Oppilaiden kohdalla tarkasteltiin sitä, miten monipuolisesti oppilaat hyödyntävät tietotekniikkaa oppimisen tukena. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että oppilaiden monipuolinen tietotekniikan hyödyntäminen oppimisen tukena on kehittymässä, mutta edelleen oppilaat tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta kyetäkseen hyödyntämään tietotekniikkaa monipuolisemmin.

2) Itsesäätely

Opettajien vastauksista tarkasteltiin oppilaiden omaa kiinnostusta tukevaa ja omaa ajattelua mahdollistavaa tietotekniikan käyttöä sekä miten tietotekniikan käyttö antaa tilaa oppimisen taitojen kehittymiselle.  Tulosten mukaan opettajat käyttävät yhä enemmän tietotekniikkaa siten, että se liittyy itsesäätelytaitoihin. On mahdollista, että opettajien pedagoginen valmius ei ole vielä riittävää teknologioiden ja sovellusten käyttöönottoon ja edistyneiden käytänteiden hallitseminen vaatii vielä osaamisen kehittämistä.

Oppilaiden kohdalla arvioitiin sitä, tukeeko tietotekniikan käyttö omaa kiinnostusta ja omaa ajattelua tukevaa tietotekniikan käyttöä ja miten se antaa tilaa oppimisen taitojen kehittymiselle. Kokonaisuudessaan oppimisen itsesäätelytaitoja tukeva tietotekniikan käyttö on vahvistumassa, vaikka edistyneiden käytänteiden osuus on hyvin pieni.

3) Yhteisöllisyys

Opettajien vastauksia arvioitiin suhteessa siihen, tukeeko opetus yksilöllistä vai yhteisöllistä oppimista. Noin puolet opettajista kuvasi yksilöllistä oppimista tukevaa tietotekniikan käyttöä ja kolmasosa kuvasi sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tietotekniikan käyttötapaa. Pelkkää yhteisöllistä oppimista tukevaa oppimista ei kuvattu yhdessäkään vastauksessa.

Oppilaiden kohdalla arvioitiin sitä, tukevatko valitut tietotekniikan käyttötavat yksilön tietoa toistavaa vai yhteisöllistä tiedon rakentelua. Vastauksien perusteella vaikutta siltä, että yhteisöllisen oppimisen osuus kouluissa on vielä vähäistä verrattuna perinteiseen, yksilön oppimiseen keskittyvään opetukseen.

-Opettajien ja oppilaiden vastauksista myös tarkasteltiin, millaisia profiileja heistä muodostui tietotekniikan käyttäjinä: 1/4 opettajista  ja 1/5 oppialista oli kehityksen alussa olevia tietotekniikan opetuskäyttäjiä, opettajista 1/3 ja oppilaista puolet kehittymässä olevia käyttäjiä, 1/6 opettajista ja oppilaista edistyneitä käyttäjiä.

-Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, miten oppimista tukevat periaatteet näkyivät todellisissa oppimisen tilanteissa. Tapaustutkimus suoritettiin erään luokan äidinkielen tunnilla, jossa tehtiin matkakertomukset PowerPointilla.

à  Tunneilla niin opettaja kuin annettu tehtävä tukivat oppilaiden yhteistoiminnallisuutta ja oppilaiden itsesäätöistä oppimista.

-Artikkelin tutkimus osoittaa, että tutkimuskoulujen opettajilla ja oppilailla oli tietoa ja taitoa tietotekniikan soveltamiseksi oppimisen tukena, mutta tietoa tuottava tietotekniikan monipuolinen käyttö oppimisen tukena ei ole lisääntynyt.

-Tulosten mukaan on myös  syytä edistää opettajien ymmärrystä yhteisöllisen oppimisen periaatteista. Lisäksi tulee vahvistaa sellaista tietotekniikan käyttöä, joka tukee yhteisöllistä tiedon rakentelua sekä vuorovaikutteista toimintaa.

Lähde: https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2011/d102

Opetusteknologia koulun arjessa II: Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa (ensimmäinen artikkeli)

Tulevaisuuden taidot ja osaaminen. Asiantuntijoiden näkemyksiä vuonna 2020 tarvittavasta osaamisesta

-Viimeaikaisissa kansainvälisissä tietotekniikan opetuskäytön keskeisen lähtökohtana on ollut lasten ja nuorten 2000-luvun taitojen edistäminen.

-SITES 2006 –tutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin tietotekniikka auttaa opettajia opettamaan taitoja, joita oppilaat tarvitsevat 2000-luvulla.

è Keskeinen tulos oli, että tietotekniikan käyttö suuntaa opetusta tulevaisuuden taitojen huomioon ottamiseen.

è Opettajien pedagoginen lähestymistapa (perinteinen, elinikäinen oppiminen ja verkostoituminen) olennaista näiden taitojen kehityksessä

-ITL-tutkimuksen tulosten mukaan suomalaisessa opetushallinnossa painotetaan vahvasti 2000-luvun oppimistaitojen ja innovatiivisten opetuskäytänteiden merkitystä  ja yhteyttä.

è Yhteistoiminta, tiedonrakentelu, ongelmaratkaisu, kommunikointi, ajatteluntaidot, kekseliäisyys, luovuus, empatia ja globaali ymmärrys keskeisiä taitoja tulevaisuudessa

-Ei ole vielä tarpeeksi tutkimustietoa siitä, miten oppijat 2000-luvun taitoihin liittyvissä asioissa edistyvät tai miten tällaisia taitoja parhaiten koulussa voitaisiin oppia eikä tarpeeksi hyviä menetelmiä, joilla tulevaisuuden osaamista voitaisiin arvioida.

- Laadukkaiden ja innostavien 2000-luvun oppimistehtävien kehittäminen onkin asetettu tavoitteeksi kansainvälisessä tutkimuksessa.

-Haaste: Miten 2000-luvun taitojen edistäminen saadaan osaksi jokaisen opettajan ja oppilaan arkipäivän työskentelyä?

-Artikkelissa olevan tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä tulevaisuudessa tarvittavista taidoista ja osaamisesta sekä koulutusjärjestelmän ja tietotekniikan roolista tulevaisuuden osaamisen edistämisessä.

-Artikkeli keskittyy tarkastelemaan erityisesti vastauksia kysymykseen ”Mitkä ovat keskeisimmät tekijät tulevaisuuden taidoissa ja osaamisessa?”.'

-Kyselyaineiston perusteella tulevaisuuden osaaminen jäsentyy neljään pääteemaan:

1) Muutos, oppiminen ja tieto: Keskeistä asioiden jatkuva omaksuminen ja muuttuvaan ympäristöön sopeutuminen niin teknologian kuin muiden tekijöiden kannalta. Erityisesti tiedon määrä on merkittävä muutostekijä ja tietotulvan hallitseminen on tärkeää. Oppimaan oppimiseen toivotaan parannusta. Oppimista edistävinä tietoteknisinä ratkaisuina mainitaan kannettavat päätelaitteet, käyttäjäystävälliset ratkaisut, pelit ja simulaatiot, etä- ja verkko-opiskelu, ajanmukaiset verkkoyhteydet, erilaiset tiedon esitystekniikat sekä kosketustaulut ja muut luokkahuonetyökalut.

2) Sosiaalisuus ja yhdessä tekeminen: Tämä sisältää kolme osiota:  yleisluonteisemmat sosiaaliset taidot (kasvokkain, kirjallisesti kuin tietotekniikan välityksellä tapahtuva viestintä,), verkottumiseen sekä sosiaaliseen pääomaan liittyvä osallistuminen (tärkeää verkostoissa olevien voimavarojen hyödyntäminen sekä verkostojen ja suhteiden hallinnan osaaminen) sekä osallistuminen, aktiivisuus ja esiintyminen (yksilön halu olla mukana yhteisöissä, projekteissa ja muissa yhteisissä tilanteissa). Sosiaalisien taitojen kehittymiseksi ehdotetaan opettajien yhteistyötä, taideprojekteja, ikä- ja sukupuolijärjestysten ylittämistä, asiantuntijoiden käyttöä tietolähteinä ja tietoteknisestä näkökulmasta verkostojen laajentamista.

 3) Kestävyys ja inhimillisyys: Otetaan huomioon yksilöt, yhteisöt ja grobaali toimintaympäristö. Olennaisina tulevaisuuden taitoina pidetään itsestään huolehtimista, elämänhallintataitoja sekä niin vapaa-ajan ja muiden työelämän ulkopuolisten asioiden arvostaminen että myös työssä jaksaminen. Vuorovaikutuksen, yhteistyön ja yhteisöjen heterogeenisuuden vahvistuminen lisää tarvetta toisten huomioon ottamiselle ja ovat lähtökohtana hyvään elämään. Kestävän kehityksen osaamisen pohjautuu vastuuseen yhteisistä ekologisista ongelmista, kuten arjen kulutuksenhallinta, energiaosaaminen ja luonnonvarat, jätteet, logistiikka ja väestönkasvu.

4) Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus:  Vallitsevan muutoksen nähdään johtavan kansainvälisen toiminnan lisääntymiseen. Merkittävimmät tekijät kansainvälisyyteen liittyvässä osaamisessa ovat monikulttuurinen ymmärrys ja sensitiivisyys sekä kielitaito. Vuorovaikutusta ja avointa tiedonvaihtoa tukevat tietotekniset ratkaisut nähdään mahdollisuuksina, joihin tulisi tarttua. Koulutusjärjestelmän odotetaan tarjoavan vahvan pohjan kielitaidolle ja eri kulttuurien ymmärtämiselle.

Neljän yllämainitun teeman rinnalla kulkevat  läpimenevät teemat, joita ovat:

 1) substanssit (osaamissisällöt ja oppiaineet): Substanssit liittyyvät osaamisen varsinaiseen sisältöön, jonka monialaisuuden, monitieteisyyden ja kokonaisuuksien hallinnan tärkeyteen. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän useampaan alaan liittyvää osaamista ja taitoa yhdistellä sitä. Teknologiataitojen hallinta on ylivoimaisesti korostunein yksittäinen osaamisalue. Teknologiaa pidetään ennemminkin käytännön työkaluna tukemassa arjen perustaitoja kuin uusien asioiden mahdollistajana.

2) luovuus ja innovatiivisuus: Liitetään tulosten mukaan mielekkääseen ja merkitykselliseen elämään, työelämän tehtäviin haasteineen sekä maailmanlaajuisiin, yhteisiin ongelmiin. Luovuuteen ja innovatiivisuuteen yhdistetään ennakkoluulottomuus, asioiden kyseenalaistaminen sekä kyky ajatella ja tehdä asioita perinteisistä lähestymistavoista poiketen. Koulutusjärjestelmän kannalta luovuuden ja innovatiivisuuden tukeminen nähdään siirtymänä ulkoa opettelusta opitun soveltamiseen.

Lähde:https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2011/d102

Digitaaliset miellekartat

Miellekartta on varmasti monelle opettajalle tuttu työkalu opetuksessa. Miellekarttaa voi käyttää opetuksessa ja oppimisessa esimerksiksi jonkin tutun asian mieleenpalauttamiseen, uuden asian havainnollistamiseen, asian yhteyksien selkeyttämiseen, muistiinpanojen tekemiseen tai ideointiin. Sen avulla esimerkiksi suuret asiakokonaisuudet on helpompi hahmottaa ja ymmärtää. Perinteisesti miellekartta piirretään käsin, mutta Internetistä löytyy myös laaja valikoima sivustoja, joissa on mahdollista rakentaa omia miellekarttoja. Tutuistuin muutamaan tällaiseen sivustoon ja pohdin niiden käyttökelpoisuutta ensisijaisesti alakoulun opetuksessa.

Mind42

Miellekarttojen laatiminen vaatii rekisteröitymisen. Rekisteröityminen on ilmaista. Miellekarttojen tekeminen on helppoa ja miellekarttoihin voi liittää kuvan netistä, muistiinpanoja, linkin (tämä toiminto ei kyllä oikein pelittänyt minulla), pienen hymiön ja toisen miellekartan . Käsitteet voi alleviivata erivärein ja tekstin kokoa voi hieman muuttaa. Mielestäni tällä työkalulla ei kuitenkaan saa kovin omaperäisiä miellekarttoja tehtyä. Ensinnäkin käsitteet lähtevät vain kahteen suuntaan, oikealle ja vasemmalle. Toiseksi käsitteitä ei saa "laatikoihin", mikä mielestäni on käsitekartoille hyvin ominaista. Lisäksi tekstin fonttia/väriä ei saa muutetuksi eikä kuvaa voi ladata omalta koneelta. Piirtotyökalua ei myöskään löydy. 

Käsitekartta tallentuu omalle sivustolle ja sen voi myös tallentaa omalle koneelle tai jakaa kaikille näkyväksi. Sivustolla on siis mahdollisuus katsoa muiden tekemiä miellekarttoja, tykätä ja kommentoida niitä. Sivustolla on myös keskustelufoorumi ja blogi.

Tässä esimerkki siitä, minkälaisen miellekartan työkalulla voi tehdä:

Popplet

Tällä työkalulla pystyy laatimaan miellekartan myös ilman rekisteröintiä. Silloin miellekartta ei jää sivustolle tallennettuna, mutta sen pystyy lataamaan kuvana omalle koneelle. Rekisteröityminen on ilmaista, mutta miellekarttoja voi laatia vain yhteensä kymmenen kappaletta. Maksullisissa versioissa miellekarttojen määrä on rajaton ja oman miellekartan voi jakaa muille käyttäjille. Sivustolla pääsee myös katsomaan muiden luomia miellekarttoja. Ohjelman voi ladata myös maksullisena AppStoresta iPadille. Tällä työkalulla miellekarttojen teko on hyvin yksinkertaista. Tekstin kokoa ja tekstilaatikoiden väriä voi muuttaa, karttaan voi liittää kuvan omista tiedostoista tai videon Vimeosta tai Youtubesta. Laatikoita voi siirrellä hiirellä paikasta toiseen helposti ja niihin voi myös piirtää. Ainoa miinus tässä oli mielestäni se, että en löytänyt toimintoa, jolla laatikon voi poistaa eikä ohjeistakaan löytynyt mainintaa siitä. Miellekartoista tulee mielestäni hyvin selkeitä ja värikkäitä!

Tässä esimerkki siitä, minkälaisen miellekartan työkalulla voi tehdä:

Spicynodes

Tällä sivustolla pystyy tekemään animoituja miellekarttoja. Miellekarttojen laatiminen vaatii rekisteröinnin. Sivustolta voi katsoa myös muiden tekemiä karttoja. Ensinnäkin sivusto oli mielestäni todella sekava ja vaikeakäyttöinen. Miellekartan teko oli myös tehty melko sekavaksi. Ensin valittiin yleinen tyyli miellekarttaan ja sen jälkeen rakennettiin oma esitys, jonka pääsi vasta lopuksi katsomaan. Sivusto lataili myös välillä aika kauan, sivuilla oli paljon tekstiä ja toimintoja, josta osaa en edes ymmärtänyt. Tämä ei mielestäni ole kovin käyttökelpoinen alakoulun oppilaille, etenkään alimmille luokka-asteille. Toki opettaja voi kokeilla tehdä tällä jonkin huikean animoidun miellekarttaesityksen.

Tässä esimerkki miellekartasta: http://www.spicynodes.org/a/0f7f558312d7ab89022ea7fbb6dc6042


Tässä vielä pari muuta linkkiä miellekartan tekoon tarkoitettuihin sivustoihin:
 https://bubbl.us/
http://www.spicynodes.org/

Viimeisen tunnin juttuja

Viimeisellä kerralla pääsimme jälleen tutustumaan erilaisiin sivustoihin ja sovelluksiin niin muiden opsikelijoiden kuin opettajan välityksellä. Esittelen seuraavaksi lyhyesti tunnin aikana käytyjä sivustoja:

Vimeo on englanninkielinen videopalvelu, jossa videoiden katsominen ja käyttäjäksi rekisteröityminen on ilmaista. Rekisteröityneenä pääsee itse lisäämään videoita ja kirjoittamaan videoiden yhteyteen kommentteja. Vimeosta on myös mahdollista tallentaa videotiedostoja omalle tietokoneelle, jos käyttäjä ei ole estänyt sitä. Vimeosta voi myös vuokrata tai ostaa kokopitkiä elokuvia. Sieltä löytyy paljon esimerkiksi erilaisia dokumentteja ja monet elokuvat ovat voittaneet elokuva-alan palkintoja. Käyttäjä- ja videotiedostot ovat kasvussa, mutta molemmilla mittareilla sivusto on vielä paljon YouTubea-jäljessä. Toisaalta YoutTubeen verrattuna Vimeossa ei ole niin paljon kaikkea ylimääräistä ja epämääräistä "sälää" ja videoita ennen ei tule mainoksia. 

Google Sites on Googlen tarjoama palvelu, jolla tarjotaan sivunvalmistuskokonaisuus monipuolisin ominaisuuksin. Google Sitesin käyttö vaatii vain ilmaisen Google-tilin luomisen. Googlella on paljon muitakin palveluja tarjolla tilillään. Esittelyn perusteella Google Sitesin käyttö on melko yksinkertaista. Palvelussa on paljon erilaisia valmispohjia, joille voi omaa sivustoa lähteä rakentamaan. Omista sivuistaa voi rakentaa koulukäyttöön esimerkiksi blogin,oppimispäiväkirjan, portfolion tai vaikkapa luokkalehden.

Tumblr on blogipalvelu, jonne käyttäjät voivat lähettää blogikirjoituksia, videoita, linkkejä, kuvia ja musiikkia. Siellä voi seurata myös muiden käyttäjien blogeja ja lähettää uudelleen muiden käyttäjien postauksia. Sivustolla on yli 46 miljoonaa rekisteröiytä käyttäjää. Ilmeisen suosittu palvelu on ollut Jenkeissä, mutta Suomessa se ei ole (vielä) saanut kovin suurta jalansijaa.

Näiden esitysten jälkeen tutustuimme vielä lopuksi Puppet Pals -sovellukseen. Sen pystyy lataamaan ilmaiseksi iPadeille AppStoresta. Puppet Pals -sovelluksella pystyy tekemään nukketeatteriesityksiä. Sovelluksen käyttö on hyvin helppoa ja yksinkertaista ja sopii hyvin alimmille luokka-asteillekin. Taustat ja hahmot voi valita valmiista kokealmasta tai ne voi itse kuvata ja liittää sovellukseen. Hahmoja voi liikuttaa taustan päällä ja samalla nauhoittaa puhetta. Lopputuloksena on viihdyttävä nukketeatteriesitys! Uskon, että tämä sovellus on varmasti oppilaiden mieleen ja hyvin käyttökelpoinen esimerkiksi äidinkielen tai kuvataiteen tunneille.

Bittejä maailmalta -blogi ja TVT:n uudet tuulet

Bittejä maailmalta -blogi (http://blog.edu.turku.fi/turkubett/) on perustettu tammikuussa 2014 BETT-tapahtuman raportointiin. Blogissa Turun sivistystoimialan edustajat raportoivat eri opetusteknologiatapahtumista.


Tässä tiivistettynä listattu blogin mukaisista TVT:n uusista tuulista;

• Opetuksessa yhä keskeisempää tutkiva oppiminen, itse tekeminen, yhteistyötaidot ja kriittinen ajattelu, näissä TVT tiiviisti läsnä
• Robotiikka
• Koodaus
• TVT läsnä jo varhaiskasvatuksessa
• kosketusnäyttöpöydät
• liikkeentunnistukseen perustuvat oppimispelit
• 3D-tulostus
• erilaiset pilvipalvelut
• tablettien lataus- ja säilytysjärjestelmät
• erilaiset kosketusnäyttölaitteet (esim. Surface Hub)
• Microsoft Office365 for Education
• Tulossa paljon uusia erilaisia sovelluksia oppimisen tueksi. Esimerkiksi Motionsavvy, joka tulkitsee viittomakieltä (www.motionsavvy.com).
• STEM (Science, Technology, Engineering, Arts and Mathematics) osana Amerikkalaista opetussuunnitelmaa - tuleeko vastaava Suomeen?
• Virtuaalilasit
• Tulevaisuudet luokkatilat: monikäyttöisiä, joissa siirrettävät ja kasattavat kalusteet, pulpetit historiaa?

Kaikennäköistä teknologista laitetta ja oppimissovellusta sitä siis jatkuvasti kehitetään. Varmaankin monen kohdalla on ongelmana vielä se, että laitteet/sovellukset eivät ole niin hyviä, että niistä on todellista hyötyä opetuksessa. Tai sitten laitteiden hinnat ovat päätähuimaavia (esim. Surface Hub -kosketusnäytön hinta on blogin mukaan 20.000€). Monet uusimmista sovelluksista ovat myös englanninkielisiä, mikä vaikeuttaa sovellusten käyttöä erityisesti alakoulussa.

Scratch

Kurssin yhtenä harjoituksena oli kokeilla Srcatchilla koodaamista. Olen aiemmin harjoittelussa käyttänyt Scratch Junioria, joka oli selkeästi yksinkertaisempi ja helpompi sisäistää. Taistelinkin Scratcin kanssa jonkin aikaa enkä aivan täysin saanut kissaa liikkumaan haluamallani tavalla, mutta sain sen nyt lopulta edes liikkeelle. :D

Tässä ovat kolme harjoitustani:

1.Kissa piirtää kuvion

2. Kissa puhuu

3. Tuunattu projekti

Kokeilun aikana ohjelman idea tuli selväksi, mutta vielä pitää harjoitella paljon lisää! Katselin muiden ihmisten tekemiä projekteja ja aika pitkä matka on itsellä vielä siihen, että saa samanlaista jälkeä aikaiseksi. :D 

Viime harjoittelussa tutustuin Kodu-nimiseen koodausohjelmaan. Kodu on tarkoitettu nimenomaan 3D-pelien ohjelmointiin. Tykkäsin ohjelmasta paljon, siinä pystyi luomaan hienoja 3D-pelimaailmoja ohjelmoinnin ohella. Kodu on ilmainen ohjelma ja se pitää vain ladata koneelle, mutta ilmeisesti ohjelman lataaminen vaatii Windows-käyttöjärjestelmän (?).

Tässä linkki suomenkieliseenn Kodu-sivustoon, jossa on enemmän tietoa ohjelmasta ym.: http://kodu.fi/

 Koodaamisiin!

Ensimmäinen postaus

Tässä rustaan ensimmäistä postausta ja yritän tutustua bloggaamisen ihmeelliseen maailmaan. :)

Viime tunnilla kävimme muun muassa tutustumassa Socrative-sivustoon (http://www.socrative.com/), jossa pystyy luomaan oppilaille erilaisia tietovisoja.

Sivusto oli mielestäni ihan hyvä, mutta mikään ei vedä vertoja kuitenkaan Kahoot! -sivustolle (https://kahoot.it). Siellä kyselyiden teko on äärimmäisen helppoa ja oppilaat ovat aina yhtä innoissaan pelistä!

Socrative on hieman "tylsempi" versio Kahootista, tosin sen avulla pystyy helpommin arvioimaan kunkin oppilaan tietotason. Kahoottia onkin hyvä väline oppilaiden motivointiin!